Nettovarallisuuden seurantaprosessi, tavoitteet ja mittarit

Sharing is caring!

Kuten Blogin aloituspostauksessa mainitsin, on tarkoituksenani blogissani jakaa myös oman nettovarallisuuteni ja oman talouteni seurantaan liittyvää dataa ja mittareita lukijoille. Joten tässä artikkelissa tulen esittelemään Nettovarallisuuden seurantaprosessia, tavoitteita ja mittareita pääasiassa omasta näkökulmastani. Kuitenkin tarkoituksena on, että lukija pystyisi inspiroitumaan esittämistäni asioista ja ottamaan vinkkejä ja koppia omaan seurantaan.

Nettovarallisuuteni kehitystä seuraan kerran kuussa tekemälläni yhteenvedolla. Olen seurannut nettovarallisuuteni kehitystä vuodesta 2018 alkaen. Kokonaisuudessaan seuranta pitää sisällään oheisia asioita:

• Sijoitusvarallisuuteni
  • Kaikki eri omaisuusluokat, joita omistan eroteltuna
• Käteiset varani:
  • Kaikki käteisvarani, joita pidän eri pankeissa ja säästötileillä
• Velkani
  • Kaikki olemassa olevat velkani

Tässä postauksessa tulen kertomaan lyhyesti nettovarallisuuteni kehityksestä seurantajakson alusta lähtien (07/2018) ja mitä asioita prosessiin kuuluu. Artikkelin lopuksi tsekataan mikä on tämän hetkinen tilanne, kun Q2 päättyi juuri kesäkuun lopussa.

Tulen siis jatkossa kerran kuussa julkaisemaan oman varallisuuteni seurantatilanteen. Julkaisun pyrin tekemään muutamien päivien sisällä edellisen kuun päättymisestä.

Nettovarallisuuden seuranta since 2018 – prosessi ja sisältö

Aloitin varsinaisesti nettovarallisuuteni seurannan heinäkuussa 2018. Siitä lähtien olen kuukausittain kirjannut ylös tiettyjä asioita varallisuuteeni liittyen. Ohessa on kuvaaja nettovarallisuuteni kehittymisestä 2018 heinäkuusta alkaen, 2023 kesäkuun loppuun asti:

Kuvaajaan olen merkannut muutaman huomioitavan asian visualisoimaan tapahtumia. Ensimmäiseksi siniset pylväät tarkoittavat menneisyyttä, punainen pylväs tämänhetkistä tilannetta ja keltaiset pylväät projektiota, eli oletusta varallisuuden kehityksestä tämän vuoden loppuun asti.

Projektiossa on tehty oletus, että osake ja muut arvopaperisijoitukset tuottavat +-0 % ja että sijoitettu pääoma sekä käteissäästöt kuitenkin lisääntyvät asettamieni suunnitelmien mukaan. Lisäksi projektiot pitävät sisällään myös velkojen lyhennyksen suunnitelman, jonka saan kätevästi suoraan pankkini sivuilta. Toki tuohon tulee marraskuussa varmasti jonkinlainen isompi muutos, kun on korontarkastuksen aika sekä Oman talon että toisen sijoitusasunnon lainan kohdalla.

Muutama nosto myös esittämistäni kommenttibokseista:

• Vantaan asunnon myynti 2019 joulukuussa: Nettovarallisuus tippui, koska olin arvioinut Vantaan asunnon arvon korkeammaksi, kuin mitä lopulta saimme siitä myymällä.
• Koronan aiheuttama pörssi ”romahdus” ja nopea elpyminen: koronan kunnolla levitessä ympäri maailman tammi-helmikuussa 2020 alkaen, pörssit globaalisti romahtivat. Itse tein hyviä sijoituksia tuohon aikaan ja pääsin mukaan laadukkaisiin firmoihin normaalia pienemmällä hinnalla. Keskuspankkien elvytyksen (QE= quantitative easing) alkaessa pörssit elpyivät todella nopeasti ja lähtivät nousuun. Tästä johtuu nettovarallisuuteni nopea nousu Helmikuusta 2020 alkaen.
• Ukrainan sota ja inflaatio: Inflaatio rupesi nousemaan Yhdysvalloissa jo ennen vuoden 2022 alkua. Lopullinen niitti inflaation rajulle kasvulle Euroopassa tuli Venäjän hyökätessä Ukrainaan helmikuun lopussa 2022. Siitä alkoi myös pörssien alamäki ja epävarmuus, isojen yrityksien vetäytyessä yksi toisensa jälkeen pois Venäjän markkinoilta. Inflaation kasvu kiihtyi todella kovaksi sodan aiheuttaman energiakriisin vuoksi, johon keskuspankit reagoivat nostamalla ohjauskorkojaan. Ohjauskorkojen nosto normaalisti johtaa siihen, että pörssit tulevat alaspäin. Romahdusta varsinaisesti ei ole tapahtunut kuitenkaan, vaan luisu on ollut enemmänkin hillittyä ja hitaasti etenevää.

Hyvinkin vaihtelevaa on ollut nettovarallisuuteni kehitys. Olen saanut tosin pitkään nauttia pörssien rallista ja nollakoroista. Nyt kun maailmantalous on enenemissä määrin kriisissä rupee realisoitumaan monet asiat. Kuitenkin itse teen kokoajan töitä sen eteen, että saan kasvatettua nettovarallisuuttani. Nettovarallisuuteni pitkäntähtäimen strategian kulmakivinä on yksinkertaisesti osakkeet ja rahastot sekä asuntosijoittaminen.

Sijoitusvarallisuuden kehitys

Kuun lopussa merkkaan Exceliin ylös jokaisen osake/rahasto/kryptovaluutta salkkujeni loppusumman. Tämä loppusumma pitää sisällään myös mahdolliset likviditvarat ks. salkussa.

Omistan yhdessä vaimoni kanssa kaksi sijoitusasuntoa. Kuukausittain merkkaan ylös, kuinka paljon laina lyheni kuukauden aikana. Lisäksi 2023 vuoden alusta lähtien aloitin simuloimaan asuntojemme arvon kehitystä. Yleisen taloustilanteen takia, arvioin asuntojen arvon laskevan keskimäärin 5 % tänä vuonna. Arvio perustui Demokraatti.fi julkaisemaan artikkeliin, jossa OP-ryhmä arvioi vuoden 2022 lopussa asuntojen arvojen laskevan nousevien korkojen myötä keskimäärin 4-6 %. Ohessa linkki ks. Artikkeliin: OP: Asuntojen hinnat laskevat reippaasti vuonna 2023 – ”Käänne on ollut nopea” | Demokraatti.fi

Käteiset varat

Osana nettovarallisuuden seurantaa, kirjaan kuukausittain seuranta Exceliini ylös kaikkine käteistilieni loppusumman. Näissä voi tapahtua isojakin heittoja kuukausien välillä, johtuen mm. siitä, että en välttämättä tee seurannan päivitystä aina kuun viimeinen päivä, jolloin voi käydä niin, että osa käteisestä on jo siirtynyt esim. laskuihin jne.

Itselläni on olemassa käteisvaratilejä yhteensä kolmessa eri pankissa:

1. Osuuspankki: pääpankkini, missä on tilit, josta maksetaan lainat ja minne palkka tulee

2. Bank Norwegian: säästötili, jonka avasin 2018, koska he maksoivat kilpailukykyistä korkoa talletuksille. Nykyään korko on 2,75 %, ilman nostorajoituksia ja minimitalletuksia

3. Svea Ekonomi: yhteisen talouden säästötili. Tämä avattiin 2019 vuoden lopulla, kun myimme asuntomme Vantaalla ja myynnistä jäi käteen kiva summa, jonka halusimme laittaa kasvamaan korkoa ennen kuin löytäisimme uuden ostettavan kohteen, kun muutimme Kuopioon. Nykyään Svea maksaa perussäästötilillä korkoa 2,75 %, mutta heillä on myös korkeamman koron säästötilejä, joissa kuitenkin on esimerkiksi nostamiseen liittyviä rajoituksia.

Tavoitteet

Kuten yleisesti moniin asioihin joita seuraa liittyy hyvin vahvasti mahdolliset tavoitteet ja päämäärät. En minäkään huvikseen omaa nettovarallisuuttani seuraa, vaan minulla on siihen liittyen vuosittaiset tavoiteet, jotka määritän aina edellisen vuoden toteuman ja tulevaisuuden näkymän perusteella heti kunkin vuoden tammikuun alussa.

Tavoitteet ohjaavat toimintaani oman talouteni hallinnassa. Asetan siis jokavuosi uuden vuosikohtaisen tavoitteen. En ole asettanut nettovarallisuudelle erikseen selkeää pitkän aikavälin tavoitetta, mutta käytännössä nettovarallisuudestani 2/3 liittyy osake/rahasto sijoittamiseen ja asuntosijoittamiseen, joihin molempiin olen asettanut tavoitteita. Mitään tiettyä euromääräistä lukemaa en ole määrittänyt muuta kuin osake/rahastosijoitusvarallisuudelleni. En kuitenkaan tässä kohtaa käy enempää läpi näitä numeroita, vaan niitä tulen avaamaan kokonaan omassa artikkelissa.

Vuosittainen nettovarallisuustavoite on minulla asetettu ja vuodelle 2023 se on 62 000 €. Tämä tavoite on monien osien summa. Käytännössä pörssisijoitusteni arvon kehitys on kaikkein isoimmassa roolissa tämän toteutumisen suhteen. Asuntosijoitussalkkuni kerryttää nettovarallisuuttani tasaiseen tahtiin, vaikka tahti onkin pienentynyt nousevien kulujen johdosta.

Olen omaa talouttani budjetoimalla saanut luotua sellaisen prosessin, jossa saan joka kuukausi sijoituksiin vähintään 5-10 % nettopalkasta ja lisäksi kerrytän myös käteisvarojani.  Mikäli pörssissä ei tapahdu isoa romahdusta vuoden 2023 toisella puoliskolla, niin nettovarallisuus tavoitteeni toteutuu todella suurella todennäköisyydellä.

Olen asettanut myös mikrotavoitteita, jotka liittyvät olennaisesti nettovarallisuuteni kehitykseen. Ohessa on taulukkoa vuodelle 2023 asettamistani tavoitteista:

Käydään seuraavassa postauksessa ”Nettovarallisuusraportti 062023”, lyhyesti läpi missä mennään tavoitteiden saavuttamisen osalta.

Mittarit

Matkaa tavoitteiden saavuttamiseen pitää mitata erilaisilla mittareilla. Mittarit indikoivat sitä kuinka todennäköisesti tavoitteeseen voidaan päästä ja ohjaavat toimintaa, jotta pystytään pysymään oikealla tiellä. Käytän nettovarallisuuteni kehityksen mittaamiseen seuraavia mittareita:

• Nettovarallisuus [€,%]
• Bruttovarallisuus [€,%]
• Sijoitusvarallisuus [€,%]
• Sijoitusaste per kk (pörssiin sijoitettu pääoma versus nettopalkka) [%]
• Säästöaste per kk (käteissäästöt + sijoitukset versus nettopalkka) [%]

Yhteenveto

Tulipas kattava setti siitä, kuinka seuraan omaa nettovarallisuuteni kehitystä ja tavoitteiden saavuttamista sekä millä mittareilla seuraan eri komponentteja tavoitteeseen liittyen.

Haluaisinkin tähän loppuun kuulla sinun kokemuksia, ajatuksia Nettovarallisuuden seurantaan liittyen.

1. Seuraatko omaa nettovarallisuutesi kehitystä?

2. Jos et seuraa, niin pohditko sen tekemistä tämän postauksen inspiroimana?

3. Kerro muuten ajatuksiasi postauksestani

Toivottavasti saisin teiltä paljon kommentteja tähän liittyen. Kuten ensimmäisessä artikkelissani olen maininnut (linkki muuten siihen löytyy tästä: Oman talouden hallinta – ajatuksia, kokemuksia ja keinoja) niin olen todella analyyttinen persoona ja tykkään touhuta numeroiden parissa. Uskoisin, että siitä saitte jo pienen ensivaikutelman tämän postauksen myötä.

Seuraavassa artikkelissa siis kuten mainittua otetaan katsaus tämän hetkiseen nettovarallisuuteni tilanteeseen.

Jakakaa postausta sosiaalisessa mediassa, se tuo hyvän mielen vähintään allekirjoittaneelle!

Sharing is caring!